perjantai 1. elokuuta 2014

Hoitokäynti nro 2 ja vähän häähumuakin...

Dodiin, toisesta hoitokerrasta selvitty hädintuskin hengissä... Kuulemma on suhteellisen yleistä saada voimakas allerginen reaktio tuohon myrkkyyn (paklitakseli) jota mun kroppaani tungetaan, mut enpä ihan moista osannut odottaa. Tuli semmonen kevyt "nyt ei muuten enää sit hengitetä" -fiilis, mut onneksi oli apu lähellä, eli ammattitaitoset sairaanhoitajat ja kaiken maailman lääkkeet joita sit meikään tungettiin... Ja sit olikin loppupäivän ihan koomassa, uni meinas väkisin tulla jo loppujen myrkkyjen tippuessa kroppaan. Ihanaa... Nyt ootan pienellä kauhulla seuraavaa hoitokertaa, mut onneks nyt varattiin kunnon esilääkitykset (kortisonia, reilusti) että tolta allergiselta reaktiolta vältyttäs. *huokaus*

Mut joo, on tässä muutakin tehty ku käyty hoidoissa... Kuvat saa taas kertoa suurimman osan:



Kukkaisviikot, ja kukkaisviikkojen kirpputori Keskustorilla. Kirpparilta ei mitään mukaan kuitenkaan tarttunut, mutta torin reunalta löytyi tähän astisen kesän parhaat kirsikat... Ah, mie niin rakastan kypsiä, makeita kirsikoita... Niin ja uudet silmälasit! Nuo violetit sain nyt käyttöön, toiset palautuivat tehtaalle liian tummien sävytysten vuoksi... Näytin siltä ku ois koko ajan aurinkolasit päässä. :)


Ja yrittänyt tässä ruokavaliota "puhdistaa", vaikka ei toki ihan ruususesti ole mennyt... Mutta kyllä, kokeilin tehdä ekaa kertaa riisinuudeleita ja katkarapuja chow mein -kastikkeessa. Vähän cashew-pähkinöitä ja valkosipulia, porkkanaa... Ja kas, siitähän tuli oikein hyvää! Annoksesta ei ihan niin kaunis tullut. ;)




Ja leivoin ihan ite leipääkin, hiivatonta, sokeritonta, speltti-porkkana -sellaista. Siitäkin tuli yllättävää kyllä ihan syömiskelposta.


Verikokeissa saan nyt käydä aina ennen syto-hoitoja, ja tylsää oli ootellessa omaa vuoroa... Ja kotona saikin vastavuorosesti ite leikkiä sairaanhoitajaa, kun Niko onnistui sairastumaan angiinaan ja nostatteli yhdessä illassa yli 39-asteen kuumeen itelleen. Onneksi tokeni jo seuraavaksi päiväksi, sillä ohjelmassa oli Nikon ystävän yllätyshäät. Häiden kunniaksi annoimme hääparille rakkauslukon, ja tilasimme omat siinä samalla, joten vihkimisen jälkeen käytiin sitten lukot asentelemassa siltaan.





Tuore hääpari tyttärensä kera ja me lukkosillalla.
Käteen kehitelly komian mustelman kanyylin jäljiltä...
Että semmosia tällä kertaa... Täytyy sanoa että kovasti toivon ettei leikkauksen jälkeen noissa sytostaattihoidoissa tarvitsisi käydä, ihan tarpeeksi on näissä kolmessa kerrassa ja leikkauksessakin... Mutta no, aika näyttää miten käy.

- Nea -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti