torstai 27. helmikuuta 2014

Ruokaa!

Kävinpä toissailtana kuuntelemassa Fitnestä hyvällä sykkeellä -yhdistyksen järjestämän luennon aiheesta "Mikä tekee syömisestä hankalaa?", luennoijana Anna Ojala (elintarviketieteiden maisteri ja ravitsemusasiantuntija). Luennon voisi tiivistää seuraavasti: Kaikille ei toimi samat ruokavaliot, jos joku tökkii niin parempi vaihtaa kuin pakottaa itseään. Parempi syödä vaikka sontaa tarpeeksi kuin aivan liian vähän terveellisesti. Anna Ojala itse suosii If It Fits Your Macros -ruokavaliota, eli kalorit ja makrot määritelty, mutta syöminen niiden puitteissa vapaata. Painotti myös valmentajan vastuuta huolehtia siitä, että suhtautuu jokaiseen valmennettavaan yksilönä.

Pari kuvaa kalvosulkeisista, pahoittelen kuvien huonoa laatua...



Mielenkiintoinen luento kyllä, ja valitettavasti muutamissa ei-niin-hyvissä asioissa tunnisti itsensä. Tieto ei kuitenkaan näissä asioissa lisää tuskaa, ja sain myös vahvistusta joillekin omista ajatuksistani.

Eilen tulikin sitten käytyä taas salilla, vaikka alunperin piti pitää treenivapaa. Nyt on sitten paikat ihan tosissaan kipeenä yläkropasta, mut eipä tuo haittaa, tänään kun on se treenivapaa sitten. :) Salitreenin sijaan tänään kirmasin Fellan kanssa heti herättyäni aamulenkille, pitkästä aikaa kunnollinen puolen tunnin reipas kävely/hölkkä. Taidettiin molemmat tykätä. :) Itellä ainakin oli varsin hyvä fiilis, ja aamu alkokin varsin kivasti noin.

Koulusta kun on hiihtoloma niin aikaa on, joten kirpparipöytä on taas pystyssä Radiokirppiksellä, josko sieltä saisi vähän rahoitusta näille harrasteille... Toki samalla, kun tänään kävin kirpparipöytää siivoamassa niin no, tuli sitten piipahdettua hieman ostoksilla Fitnesstukussa ja Sokoksella. Mies jo nauro mun ostoksistani että välineurheilu alkaa saada jo ihan uuden merkityksen...:D


Vähän erilaisia ruoka-aineksia ku aiemmin, ja uusia lisäravinteita... Katotaan mitä kroppa tuumaa. :)


Tuo kuva osui silmiin kirpparilla käydessä, juliste siis kyseessä... Jotenkin osu ja uppos, meikä kun ei oo koskaan ollut arka mielipiteitään sanomaan. Tosin tietty itsesuojeluvaisto mulla kyllä toimii, eikä aina tuu kaikkea sanottua vaikka mieli tekis... Mut ehkä se on kuitenkin ihan hyvä että osaa aatella välillä vähän sitä hetkeä pidemmällekin? Mutta rohkeutta olla oma itsensä, sitä pitää arvostaa ja vaalia. Tätä oon hyvälle ystävällekin tässä toitotellut viime aikoina tiuhaan tahtiin, mutta kyllä, itelläkin on vielä siinä itseluottamuksen rakentamisessa paikotellen töitä. :)

- Nea -

tiistai 25. helmikuuta 2014

Onnellisuutta ja uusia tuulia

Tää vois olla semmonen "elämä on ihanaa ja treenaaminen mahtavaa" -kirjotelma... Mut no, ei nyt ihan niin ruusuilla tanssimiseks oo kuitenkaan elämä mennyt, vaikka tuntuukin että taas uudet tuulet puhaltaa ja päätöksiä syntyy nopeella tahdilla, isojakin sellaisia.

Isoin muutos tulee oikeastaan nyt siinä, että päätän matkani bikini fitness -kisalavoille BodyCampin kanssa. Siis ei, en päätä matkaani kisalavalle, vain valmennustiimin osalta homma menee nyt katkolle. Tavoitteitahan pitää olla, että salilla saa käytyä... Mutta siis, tosiaan, vuosivalmennukseni BodyCampin valmennuksessa päättyy, omasta toiveestani. Sen sijaan panostan sellaiseen asiaan, jota olen jo useamman vuoden miettinyt: käyn kevään aikana BC:n järjestämän personal trainer -koulutuksen läpi, ja näin ollen hankin itselleni "pätevyyden" opastaa ihmisiä asiassa, joka on minulle iso osa elämää. Mielenkiinnolla koulutuksen alkua odotan, mutta sitä saan hetken vielä odottaakin, ensimmäinen päivä kun on vasta huhtikuussa... Mutta no, onhan tässä koulun puolesta opiskeltavaa koko ajan, ja tuo pt-kurssi tukee kyllä aika mainiosti sairaanhoito-opintoja. Saa laajemman näkökulman ainakin noihin ruoka-asioihin, kun koulussa käydään sairauksien osalta erityisruokavaliot läpi, ja pt-kurssilla sitten treenaavan ihmisen näkökulmasta. Ja kaiken maailman dieetithän mulle on jo vuosien mittaan tullu tutuks muutenkin...:P

No, treenit tosiaan nyt muuttuu kun en enää Metsälän Markun ohjelmia noudattele. Alottelin sitten eilen omalla ohjelmalla, eli öö... No, tein jalka-persus -treenin ilman etukäteissuunnittelua. Tein siis sitä, mitä mieli teki tehdä, ja niin, että kaikki lihakset tuli alakropasta aika hyvin käytyä läpi. Lopputulos: tuskasen kipee persus ja kiitettävän kipeet etu- ja takareidet. Eli meni perille, hyvin, just sinne minne pitikin. :) Ja jännä homma, mut mulla oli oikeestaan oikeesti kivaa salilla, jopa ilman omia musiikkeja, ihan vaan persusta rääkätessä. Niin ja alkulämppäyskin oli hieman erilainen, nimittäin koripallon kanssa juoksua (palloa pompotellen siis), kyykkyä palloa ylös heittäen, koriin heittämistä steppiaskelilla tai mitä lie olikaan... Lämmin tuli, ja oli varsin kivaa vaihtelua! Tänään oli sit samalla idealla vuorossa selkä-ojentaja -treeni... Saa nähdä mitä kroppa siitä sanoo huomenna? Tänään tuli taas poseeraamistakin ihmeteltyä hieman, ja siitä onnettomia kuvia näpsittyä. Ja tässä, olkaa hyvät:




Yllä olevista etuposeista muuten näkee mitä eroa on sillä, ettei jännitä takapuolta ja jännittää takapuolen... Oli pakko naureskella, ja no, ottaa kuvatkin todistusaineistoksi. Arvaa kumpi on kumpi? ;)

Kyllä, läskiä on aika lailla... Mut kai se siitä lähteekin? Ennen pitkää? :D Salilla (Wolf) käydessä tarttui matkaan myös lehtinen nimeltään Proteiinileivonnaisia. Tähän pitääkin perehtyä, tiedä mitä herkkuja sitä keksii leipoa. :) Kahtena edellisenä viikonloppuna on tullut leivottua proteiinimuffinseja, mutta niistä ei kyllä kuvia oteltu, kun ulkonäkö ei välttämättä ollut ihan kaunein mahdollinen. Maussa sen sijaan ei ollut valittamista...


Ja niin, hiihtoloma koulusta. Tän viikon päiväjärjestyksessä on siis treeniä, tenttiin lukemista, yhden esseen kirjoittaminen ja laatuajan viettämistä miehen ja koiran kanssa. Kun vaan malttas pitää näpit tästä koneesta erossa. :) Mutta kaiken kaikkiaan nyt on taas varsin onnellinen olo, tuntuu että asiat sutviutuu taas oikeaan suuntaan. Vaikka yksi pieni vastoinkäyminen tuossa tuli: Whiteout, johon olin kovasti odottanut pääseväni, peruttiin. Mutta sekin muuttui hyväksi tavallaan, kun rahojen palautus ja muunto Fitness Classic -lipuiksi sujui ongelmitta. Eli Fitness Classic kutsuu kahtena päivänä! Kiva päästä kannustamaan tuttuja, onhan lavalle nousemassa parikin BC:n pro-tiimiläistä...

Mutta loppukaneettina vielä tuosta BC-kuviosta: Kiitos kaikille pro-tiimiläisille, teihin on ollut hienoa tutustua, ja varmasti näemme tosiaan vielä! BC:n valmennusporukka nyt saa meikäläistä vielä valmennella tosiaan pt-kurssin pohjalta, joten hieman erilaisissa merkeissä jatketaan, mutta innolla sitä odotellen... :)

- Nea -

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ystävänpäivän viettoa

Hyvää ystävänpäivää!


Mulla ystävänpäivän vietto ei oo koskaan ollu mitenkään erityistä, ja vielä vähemmän erityistä se on ollut tänään. Mieheni on kaveriporukalla laskettelureissulla Georgiassa, joten kaikki kuhertelu on poissuljettua. :P Mutta sen sijaan kävin tänään Alona Malonen vetämällä posetunnilla, ja Sannan kanssa salilla treenaamassa sen jälkeen. Salitreeni oli kaikkea muuta kuin hyvä, mutta onneksi seura paransi tilannetta. Ja Sanna pääsi yllättämään minut ystävänpäivälahjuksellakin. <3 Posetreenikin oli aika erilainen aiempaan verrattuna, sillä harjoiteltiin pääasiassa t-kävelyä: mm. silmät kiinni. :D Mielenkiintoista... Oli meinaan suuntavaistolla pikkusen hakemista. Mutta sain kehut siitä, että olin selkeästi harjoitellut t-kävelyäni... No enpä pahemmin, mutta levossahan ne lihaksetkin kehittyy, joten miksei kävelykin? ;) Iltaa vietänkin nautiskellen siitä, ettei tarvitse lukea tenttiin tai tehdä kouluhommia, niitä kun on tullut harrastettua reilun viikon ajan joka ikinen ilta. Ja tottahan mulla ihanaa seuraakin on, Fella kuitenkin lököilee sohvalla vieressä. <3


Tämän illan lukemiset...
Ystävänpäivälahja, joka saa odottaa seuraavaa herkkupäivää.
 Kaiken tenttiin lukemisen välissä kävin katsomassa teatteriakin, mikä sekin kyllä liittyi vahvasti kouluhommiin. Näytelmän nimi oli Rauhoitetut, ja esittäjänä Teatteri Alias Pispalassa. Mielenkiintoinen ja erilainen teatteriesitys kyllä, suosittelen lämpimästi jos jotakuta kiinnostaa mielenterveyteen liittyvät ongelmat ja niiden hoito nyky-Suomessa... Näytelmästä lisää mm. täältä: http://teemusiltanen.wordpress.com/tag/pispalan-teatteri/


Ja sitten ihan harrasteasiaakin. Tai ainakin tavallaan. Rakkaat vanhempani kävivät Berliinissä lomareissulla, ja tuliaisiksi tuli jotain hieman erilaista, nimittäin "kisakorvikset", kuten äitini asian ilmaisi. Pakkohan niitä oli kokeilla korviinkin, noin "bling bling"-korviksia kun ei mulla aiemmin olekaan ollut... Ja aiemminhan äitini on jo osallistunut harrastuksiini Teneriffan reissulla, jolloin mukaan tarttui rannekoru jos toinenkin kisoja silmällä pitäen.




Että bling bling vaan...:D

Ja koreilee se mun nimeni nyt IFBB:n kisalisenssin vuodelle 2014 lunastaneiden listalla. Komiaa. Ja jännääkin, jotenkin realisoi kisatavotetta nähdä nimi siinä listassa, kaikkien muidenkin nähtävänä. Kai sitä seuraavaksi kisabikinejä pitäisi oikeasti alkaa miettimään? Väriäkään tiedä vielä...

- Nea -