maanantai 7. lokakuuta 2013

Pari kuukautta mennyt, ja onko mitään tapahtunut?

Hieman unohtunut tämä blogin kirjoittaminen, mikä nyt ei itseäni suuremmin yllätä... Tiivistelen nyt mukavasti tähän parin kuukauden kuulumiset. :)

Eli, aiheeseen hieman liittymättä kerron elämän muista kuvioista. Päätettiin miehen kanssa pistää asunto myyntiin, tarkoituksena muuttaa edullisempaan asuntoon. Ja tähän ajatukseen lähtökohtana oli oikeastaan minun päätökseni hakea taas opiskelemaan vuoden vaihteesta alkaen. Saa nähdä miten käy, mutta sairaanhoitajaksi TAMK:iin meikä nyt havittelee...

Ja sitten itse asiaan. Onko siis mitään tapahtunut? No joo, on, mutta ei ehkä pelkästään hyvään suuntaan. Tuli käytyä Inbody-mittauksessa, jonka tulokset saivat herkän mielen järkyttymään (no ei nyt sentään, mutta hieman kirpas kuitenkin): rasvaprosentti 24,5%. Auts. En nyt paneudu noihin muihin tuloksiin sen tarkemmin, selvittelen ne sitten seuraavan Inbodyn jälkeen vertailukohtana uusille tuloksille... Mutta joo, pääpointti on se että paino on noussut reilusti (aamupainot huitelee nyt jo reilusti 55 kilon päälle, eli yli 5 kiloa tullut painoa sitten kesäkuun), eikä se suinkaan ole lihasta, ainakaan kaikki. Mutta kai siinä vähän sitä lihastakin on? Ainakin ystävät vakuuttelevat että olkapäihin ja käsivarsiin olisi jotain muotoa tullut lisää, ja valmentajat taas puhuivat keskivartalon muuttuneen... Itse huomaan vain reisien paksuuntumisen (ja ei, se ei ole lihasta), mikä saa aikaan ahdistusta ja potutusta, juuri kun pääsin riemuitsemaan siitä että ennen niin tiukat housut alkoivat olla löysät. No, nyt kiristää taas. Plah, etten sanos.

Bikini fitness -poseja on käyty treenailemassa Alona Malonen opastuksessa nyt jokusenkin kerran. Käveleminen minulta lienee sujuu mallikkaasti, asiaa ehkä auttaa jatkuva korkokengillä käveleminen muutenkin, mutta kyllä noissa poseerausasennoissa on vielä tekemistä. Edellisellä kerralla sentään löysin vihdoin ne "oikeat" asennot itselleni, ja luontaisen liikesarjan kääntymisille, mikä on jo omasta mielestäni hyvä edistysaskel. Vähän niinku uutta tanssia opettelis, mutta vaan kovin hidastempoista sellaista...:D

Salitreenit sitten. No, haastetta pisaa salien puolesta, nimittäin persaukisella ei ole nyt ollut varaa maksaa salijäsenyyttä millekään kunnon salille. On tullut käytyä treenaamassa työpaikan salilla, jossa ei esim. käsipainoja löydy ollenkaan, on tutustuttu uusiin saleihin ilmaisten tutustumiskäyntien turvin, käyty avointen ovien päivissä jne. Välillä välineet on ollu siis olemattomat, välillä vaan hieman vieraammat. Soveltamista on siis harjotettu, mutta silti reippaasti treenattu. Lisäksi on tullut käyty satunnaisilla lenkeillä koiran kanssa (siis reippaammilla ja pidemmillä kuin mitä perusköpöttely)... Markku Metsälän johdolla tuli tehtyä yksi salitreenikin, ja yllätin itseni tekemällä toistoja isommilla painoilla kuin mitä olisin uskonutkaan. Sittemmin yrittänyt samaa muissa liikkeissä, ja yllättänyt itseäni lisää. Esim. penkissä sarjaa tein vielä pari kuukautta sitten ihan vaan tangolla, maksimin ollessa tanko +5kg, nyt sarjaa tehdään tangolla +10 kiloa. :) Ja ystäväni sanoja lainatakseni: "Ei se paino läskillä nouse."

Mutta jooh, painon nousukin sen jo varmaan kertoi että ruoka on maistunut. Tiukasti olen syönyt Metsälän minulle määräämät 2100 kaloria päivässä, paitsi muutamina päivinä kun on taas karannut syömiset käsistä ja mennyt puhtaasti mässäämiseksi, kuten viimeksi eilen. Nesteturvotuksen saaminen pois kropasta ei onnistukaan kuten ennen, joten nyt sitten hieman kärvistellään oman tyhmyyden/syömishimon seurauksista...