Jutellaanpa nyt hieman mun painoasioistani, ja treenaamisesta...
Se on jännä miten on vuosien mittaan oppinut arvioimaan oman painonsa melkeenpä 100g:n tarkkuudella olotilan perusteella. Turvotuksen määrästä tietää paljonko plussaa on mässäämisten seurauksena tullut, ja vastaavasti osaa arvioida koska se turvotus on lähtenyt kokonaan pois. Sitä se jojo-laihduttaminen teettää?
Aloitin ensimmäisen laihdutuskuurini Painonvartijoiden ohjeistuksessa 18-vuotiaana, keväällä 2001. Ylioppilaaksi pääsy kannusti vuodenvaihteessa ottamaan itseä niskasta kiinni ja tekemään jotain omalle turpealle olemukselle. Lähtöpainona tuolloin oli n. 64 kiloa, ja n. 52 kiloon painon sain ennen lakkiaisia. Ja sitten se liikunta ja terveellinen syöminen "unohtui". Sama urakka oli siis edessä, ja taas "unohtui". Samaa on nyt toistettu viisi (tai kuusi, tässä menee jo laskuissa sekaisin) kertaa tässä 12 vuoden aikana. Luulisi että virheistä oppii, mutta mitä vielä... No, tosiaan tänä keväänä homma uusiutui taas, mutta nyt sillä erotuksella että päätin että ei ikinä enää. LadyPower-haasteen ajattelin "pelastavan" heti kesällä lihoamiselta, mutta nyt tuntuu että elämä alkaa alusta tuon painon kyttäämisen osalta, kun tähtäimessä on bikini fitness -kisat. Haasteena tulee olemaan varmasti tuo paino hieman eritavalla: kun lihasta pitäisi saada lisää, ei vaakalukemia ole ehkä hyvä seurata niin tiukasti kuin tähän asti. Tavoitteena kun ei varsinaisesti enää ole se painon pudottaminen, vaan kiinteytyminen. Ja hetkellisesti ainakin uusi ruokavalio ja liikunta yhdistelmänä voivat painoa pistää nousuunkin, ja pitäisikin oma pää saada ymmärtämään se, että kyse ei ole varsinaisesti lihomisesta...
Mutta niihin treenijuttuihin. Iloisempia aiheita. ;)
Keskiviikkona tuli testattua koiran kanssa uusia vetovaljaita. Huomasin että koirasta tuli niiden kanssa mun personaltrainerini, nimittäin vauhti kiihty koiran vedon ansiosta aika reippaasti, ja kaloreitakin kului tuplaten aiempaan verrattuna. Loistahankinta nuo valjaat, vaikka hinta hieman persaukisella kirpaisikin... Torstaina sitten olikin vuorossa aamusali, eli selkä-olka -treeni. Treenin jälkeiset intervallit jäivät hieman vajaiksi sekä ajan loppumisen (tuli vähän kiirus töihin) että pohkeiden jumimisen vuoksi. Kävin siis viime sunnuntaina kipittämässä koiran kera Hervannan rinteen rappusia ja itse rinnettä ylös alas, ja onnistuin kipeyttämään pohkeeni ihan kunnolla, eikä tuo kipuilu meinannut helpottaa ennen kuin eilen vasta. Eilen sitten kiusasinkin pohkeita toisella uudella harrasteella koiran kanssa: kävimme kokeilemassa agilityä. Koira nautti, mulla oli hauskaa ja kaikki sai liikuntaa. Loistoyhdistelmä! Agilityä pitänee alkaa myöskin harrastelemaan aina tilaisuuden tullen.
Eilinen aamu muuten alkoikin hirmu mukavasti: käymällä verikokeissa. Tutkitaan siis noita veriarvoja hieman, josko löytyisi selitystä sille miksi menkkoja ei näy eikä kuulu. Eipä niin että niitä nyt kaipaisin, kun ei niiden puuttumisesta mitään varsinaista haittaakaan tunnu olevan. :D Mutta ihan oman terveyden kannalta varmaan hyvä selvittää mistä on kyse... Mie en noista neuloista niin välitä, niin tuli tuota labrakäyntiäkin jo se reilu viikko venytettyä. Mutta mukava ja asiansa osaava hoitsu oli, ja selvisin hengissä. Nyt vain toivon että verikokeista ei selviäisi mitään, vaan kyse olisi ehkäisypillereiden aiheuttamasta hormonihämmingistä.
Ja niin, tänään kävin ostamassa (ei, ei mulla ois varaa ollut, mut ku alet on nyt niin oli pakko!) uudet treenikengät. Saa entiset salilenkkarit ottaa noihin oikeisiin lenkkeihin käyttöön, ja uudet kengät salille. Kyllä nyt kelpaa... Ja mieskin pääs jo irvaileen välineharrastamisesta. :D Pata kattilaa soimaa...
 |
| Fella ja uudet treenikengät - molemmat mun liikuttajani. :) |
Ensi viikon perjantaina olisi tosiaan lähtö laivalle loistoseurassa: mukaan lähtee useampikin Kalorilaskurista tuttu, sekä parhaat ystäväni! Loistoreissu tiedossa, ja ohjelmassa (tottakai) buffet-ruokailu sekä bilettämistä konemusiikin tahdissa, onhan kyseessä Summer Sound -risteily. Jei! :D Sitä tässä nyt jo kovasti ootellaan, ja samalla hyvä "välietappi" painon ja kropan kurissa pitämiseen seuraavaksi viikoksi. Ja reissussa syömisiä rajoittaa tieto 25.7.2013 olevasta ensimmäisestä BodyCamp-valmennustiimitapaamisesta. Silloin selvinnee tarkemmin ne realistiset tavoitteet, tavataan muut tiimiläiset, treenaillaan vähän poseeraamista ja ilmeisesti katsellaan myös ohjelmia ja tulevaisuutta muutenkin läpi. Todella jännä nähdä mitä sitä siis tuleman pitää, noin tarkemmin ottaen!
Aurinkoisin terveisin,
Nea
Tuli sitten kokeiltua sekä body fitness - että bikini fitness -poseerauksia, joista jälkimmäisen "selkäpose" aiheutti hienoista tuskaa eilisen selkätreenin ja liikkumattoman alaselän vuoksi... Valmennukseen pääsyä en uskonut todellakaan todennäköseks, mutta niin vaan kävi. :)
